PΣΣasiassa alankoa oleva ItΣ-Euroopan maa, jonka hedelmΣllinen tasanko on samanniminen kuin maa itsekin. Tasangon lΣvitse virtaa Tonava sivujokineen. Luoteessa ItΣvallan ja Slovakian rajalla on matalia vuoria. Balaton- jΣrvi on maan suurin ja suosituin lomapaikka lukuisine lΣmpimine lΣhteineen ja kylpylΣpaikkoineen.
Paimentolaiskansa madjaarit valloitti maan v. 900. Suuruuden kautta 1300-1400-luvuilla. Maan jakoivat itΣvaltalaiset ja osmanit. ItΣvallan Habsburgit valloittivat koko maan 1600- luvun lopussa. Vuonna 1867 maasta tulee ItΣvallan kaksoismonarkian yhtΣlΣinen osa. Aatelisto dominoi maata, joka itsenΣistyi v. 1918. Oli lyhytaikaisesti neuvostotasavalta v. 1919, jonka jΣlkeen hallitsi konservatiivinen tilanomistajakunta. Suuria maan luovuttamisia, erityisesti idΣn naapurille Romanialle. Otti Saksan rinnalla osaa 2. maailmansotaan ja joutui Neuvostoliiton miehittΣmΣksi v. 1945. Maan kommunistit ottivat vallan v. 1947, minkΣ jΣlkeen maassa oli raakaa poliittista sortoa. Neuvostosotilaat ly÷vΣt vuoden 1956 kansannousun. Vuodesta 1988 on liberalisointi lisΣΣntynyt, vuonna 1989 kommunistipuolue joutui syrjΣytymΣΣn monipuoluejΣrjestelmΣn tieltΣ. Maa on erittΣin suuntautunut lΣnteen, ja sillΣ on entisistΣ kommunistimaista kehittynein markkinatalous. Vuoden 1994 vaaleissa saavuttivat vanhat kommunistit jΣlleen vallan, kuitenkin he nyt kutsuivat itseΣΣn sosiaalidemokraateiksi. Prosessia tΣyttΣ markkinataloutta kohti tuskin muutetaan.
